Kolmikätinen keittiö

Kukkakaaliwingsit olivat yksi takavuosien hurjimmista someilmiöistä ja en tainnut tuolloin kertaakaan itse valmistaa kyseisiä herkkupaloja, mutta pääsinpä kuitenkin kukkakaaliwingsien makuun pöydässä jos toisessakin. Reseptien kirjo tänä päivänä on valtava, ja jokaiselle löytyy varmasti omaan suuhun sopiva maustekombo, oli se sitten tuhdin chilinen, hunajaisen pehmeä tai savuinen barbeque. Päätin silti laukaista vielä yhden reseptin tämän joukon jatkoksi: vauvan omat kukkakaaliwingsit! Näissä wingseissä on hitunen makeutta, sopivasti savuisuutta, ripaus lämpöä chilistä ja sopivan napakka suutuntuma. Kylkeen vielä raikas dippi, jossa voi dippailla vaikka sormiaankin ruokailun ohessa. n.200 g kukkakaalia 2 rkl kaurajauhoa 1 rkl mantelijauhoa 3/4 tl - 1 tl savupaprikajauhetta 3/4 tl - 1 tl valkosipulijauhetta ripaus chilijauhetta 2 rkl öljyä 1 rkl päärynä- tai omenasosetta 1-2 tl sitruunamehua 1/2 dl - 1 dl kylmää vettä - Laita uuni kuumenamaan 225 asteeseen. - Irro

Yksi asia ylitse muiden, jota äitiyden myötä olen oppinut arvostamaan aivan uudella tasolla on ruoka, joka valmistuu kokonaisuudessaan uunissa ihan itsekseen, ilman huolta kärähdysvaarasta kun vauva oppii kesken paistamisen heittämään leluja ja mm.puhelimesi vessanpönttöön. Tämä ruoka on juuri sellainen ruoka, ja lisäksi aivan tolkuttoman herkullinen sellainen! Reilusti rosmariinilta ja valkosipulilta tuoksuvat lihapullat ja suussasulavan pehmeäksi paistunut bataatti maistuvat myös muillekin kuin vain vauvalle. n.20 lihapullaa 400g naudan jauhelihaa 1 dl kaurahiutaleita 2 rkl öljyä 1-2 tl valkosipulijauhetta 1 tl kuivattua rosmariinia 1 tl kuivattua ruohosipulia 1-2 porkkanaa raasteena 1/2-1 bataatti - Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. - Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, öljy, mausteet ja porkkanaraaste. Lisää joukkoon jauheliha ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. - Pyörittele taikinasta pienehköjä lihapullia uunivuokaan; jätä pullien väliin vajaan sentin raot.

Mistä ruokabloggaaja tietää, että resepti onnistui yli odotusten? Siitä, ettei ehdi räpsäistä edes pikaista kuvaa kun kuvauksen kohde on jo osittain syöty! Tällä kertaa herkutellaan ihanilla rusinapikkuleivillä, joissa on tajunnanräjähtämistakuu: pehmeän kuohkeat ja suloisen makeat pikkuleivät syntyvät bataattipohjaisesta taikinasta ilman maitoa tai munaa tai muutakaan turhaa ja maistuvat niin mainiolta, että teinpä näitä oman satsin myös ihan vaan itselleni (tosin tummilla suklaahipuilla). Säilyvät ilmatiivissä rasiassa jääkaapissa ainakin pari päivää, sopivat pakastettavaksi ja ovat myös täydellinen eväs tuleville ruskaretkille. Vinkki! Kypsennä kerralla reilumpi satsi bataattia ja pakasta n.180-200g satseja: saat taiottua tuoreen satsin pikkuleipiä supernopeasti! n. 20 kpl pikkuleipiä 1 pienehkö bataatti (n.250g kuorineen) 2/3 dl rusinoita 1 dl kaurahiutaleita 1 dl kaurajauhoa (tai jauhettuja kaurahiutaleita) 1/2 dl kookoshiutaleita 2 rkl öljyä 1/2 tl Ceylon-kanelia

Full disclosure, nämä pihvit ovat suussasulavan mureita, herkullisia - ja sotkevat aivan tuhottomasti. Meillä kaikki ruoka tehdään toistaiseksi ilman munaa minimiehen saatua allergisen reaktion kananmunasta, mutta näihin voisi sidosaineeksi lisätä vielä yhden munan jos se omalle sormiruokailijalle sopii. Pinsettiotteen hallitsevalle ruokailijalle pihvit eivät tuota ongelmaa, pinsettimestari noukkii mieluusti pienemmätkin muruset pöydältä (ja myöhemmin sen alta), mutta aloittelijoille voivat tuottaa turhautumista. Toivoisin olevani suurempi kalan ystävä kuin mitä olen ja siksi koitankin aktiivisesti kehittää kalaisia reseptejä edes minimiehelle, ettei hän putoaisi samaan kalattomaan kastiin kuin molemmat vanhempansa. Olenkin ollut iloisesti yllättynyt siitä, miten mieluusti hän kalaruokiani maistelee: muistuttaa itseäkin avaamaan silmiään omille ruokaennakkoluuloille ja mahdollisesti jopa laajentamaan omaakin ruokareviiriä! Nämä pihvit eivät ole poikkeus edelliseen, vaan suor

Eli kavereiden kesken Jokapaikan pyörykät. Täydellinen lisuke, maistuva välipala, ei lainkaan pöllömpi aamupala tai iltapala, erinomainen reissueväs - nämä pyörykät todella ansaitsevat lisätittelinsä! Mantelin ja bataatin pehmeä makeus ja appelsiinin hempeä raikkaus tekevät näistä täydellisen parin esimerkiksi kalalle, mutta toimivat tosiaan ihan sellaisenaankin tilanteessa kuin tilanteessa: myös vanhemman akuuttiin välipalanälkään! n.20 pyörykkää 1 keskikokoinen bataatti (n.350g) 1/2 dl riisihiutaleita 1 dl manteleita jauhettuna 1 rkl öljyä 1/2 appelsiinin mehu 1 1/2 dl kauramannasuurimoita - Kuori ja kuutioi bataatti ja keitä kypsäksi. Muussaa tai soseuta pehmeäksi kypsynyt bataatti, sekoita joukkoon riisihiutaleet ja anna jäähtyä hiukan. - Jauha mantelit tehosekoittimessa (tai käytä valmista mantelijauhetta) ja sekoita joukkoon kauramannasuurimot. Lisää öljy ja appelsiinin mehu, sekoita tasaiseksi. - Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele

Vihjailin taannoin, että leipäreseptejä on rustailtu innokkaasti ja tulostakin alkaa tulla. Tässä yksi erinomaisen helppo, mutta äärimmäisen hyvä herkkuleipä, joka saa lisäpisteitä somasta ulkomuodostaan. Jälkikäteen pullavajareissa pohdin, että tähän sopisi muuten tolkuttoman hyvin myös ripaus kardemummaa! Ensi kerralla sitten, tätä nimittäin tulee varmasti veivattua kerran jos toisenkin! 4 dl vettä 3 dl kaurajauhoa/jauhettuja kaurahiutaleita + 2 rkl 3 dl vehnäjauhoa 1 dl 4-viljan hiutaleita 4 tl kuivahiivaa 3 rkl öljyä 2 rkl päärynä-/omenasosetta 1 dl punaherukoita (tai puolukoita) 1/2 dl vadelmia - Mittaa isoon kulhoon jauhot ja hiutaleet (+2 rkl kaurajauhoa säästetään myöhemmäksi) ja sekoita joukkoon kuivahiiva. - Kuumenna vesi kattilassa reilusti kättä lämpöisemmäksi (kuivahiivan herättelylämpö n.42 astetta). - Lisää vesi jauhojen joukkoon ja sekoita taikinaksi. Lisää öljy ja vaivaa taikinan joukkoon. Taikina saa jäädä hyvin löysäksi. Ota taikinasta erilleen n.1

Tabbouleh on ihana laina libanonilaisesta keittiöstä: raikas salaatti täynnä herkullisia yrttejä, kasviksia ja yleensä bulguria, joskin monesti itse tulee käytettyä couscousta. Vauvalle eivät tuoreet yrtit sovi niiden korkean nitraattipitoisuuden vuoksi, mutta kuivattuja yrttejä käyttämällä pääsee pikkuinenkin maistamaan tätä kesäistä lisuketta. Sipuli ei varsinaisesti salaattiin kuulu, mutta itse rakastan sen tuomaa kirpakkuutta! Tässä reseptissä salaatti taittuu sormiruokamuotoon liittoutumalla lihan kanssa, mutta lusikoidakin sitä saa ihan sellaisenaan! Reseptissä käytetty lampaan jauheliha on mainio pari minttuiselle salaatille, mutta naudan jauheliha passaa yhtälailla. n.16 pötkylää TABBOULEH 1 dl couscousta 1,2 dl vettä 2 rkl öljyä 1 rkl sitruunan mehua 1 yksikyntinen valkosipuli 1 tl persiljaa 1 tl minttua kourallinen kirsikkatomaatteja 1 kevät-/kesäsipuli varsineen + 400g lampaan jauhelihaa - Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen - Laita couscous ku

Jos ihastuit tämän blogin ihka ensimmäiseen reseptiin, Päivänpaisteen pyöryköihin , on tässä sinulle seuraava luottoresepti! Nämä pehmoiset pallerot valmistuvat vikkelästi, sopivat aloittelevallekin sormiruokailijalle (viljat 5 kk iässä), taipuvat vallan hyvin pakastettavaksi ja ovat joko loistava lisuke lihalle tai kelpo kasvisannos sellaisenaankin. Parsakaalia meillä maistettiin sosemuodossa jo taannoin, mutta se ei juuri tuolloin tuntunut minimiestä suuremmin innostavan ja pääsikin suorastaan unohtumaan. Kun kesä toi kaikki ihanat kotimaiset vihannekset kauppoihin, näin itse parsakaalin jälleen aivan uudessa valossa ja niin myös minimies: kiehautettu parsakaali sellaisenaan on tämän hetken suurinta herkkua, kuten myös nämä perunalla pehmennetyt pyörykät. n. 20 pyörykkää 6 pienehköä perunaa 3 dl parsakaalin kukintoja 1 dl kauramannasuurimoita 2 rkl oliiviöljyä + hiukan pyörittelyyn (1/2 tl valkosipulijauhetta) - Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. - Pese, kuori j

Puuronkorvikkeiden tehtailu jatkuu, ja reseptituotanto on tällä hetkellä keskittynyt vahvasti leipään. Minimies on alkanut äidin iloksi osoittaa merkkejä tutun tuntuisesta leivänhimosta, sillä seurauksella että olen ollut viime viikot korviani myöten taikinassa. Tulostakin alkaa tulla, takataskussa on jo muutama ihana leipäresepti odottamassa! Aloitetaan kuitenkin tästä, muhevan pehmeistä perunarieskoista, jotka saavat pirteää potkua kirpsakoista punaherukoista ja suloisen makeasta bataatista tehdystä levitteestä/dipistä/pöydälle siveltävästä sotkusta. RIESKAT n.8 pientä rieskaa 5 pienehköä perunaa 1/2 omena 1 dl vehnäjauhoa 1/2 kaurajauhoa 2 rkl öljyä - Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. - Kuori ja kuutioi peruna ja omena pieniksi kuutoiksi. Keitä yhdessä kypsäksi, kaada keitinvesi pientä lirua lukuunottamatta pois ja muussaa sileäksi soseeksi. - Lisää öljy ja jauhot ja sekoita taikinaksi. - Tee taikinasta jauhotetulla alustalla tanko ja jaa se n.8 osaan.

Lähes poikkeuksetta syötyäni jotain hyvää ravintolassa, yritän kotona kyhätä saman annoksen makuja muistelemalla ja raaka-aineistoa kopioimalla. Sormiruokakokkailu toi tähän harrastukseen vielä uuden ulottuvuuden: nyt päässäni raksuttaa jatkuvasti, miten omat lempiruokani taittuisivat minimiehelle helposti tarjottavaan muotoon. Tässä yksi tuollainen ravintolatuliaisesta arkiruokalemppariksi kehitelty ja sittemmin sormiruokamuotoon sovitettu resepti, olkaa hyvät! PIHVIT n. 15 pihviä 400g broilerin jauhelihaa 2 rkl öljyä 1 reilu rkl makeuttamatonta maapähkinävoita 1 kevätsipuli (tai ns.kesäsipuli) varsineen 1/2 suippopaprika 1 yksikyntinen valkosipuli 1 dl omenatuoremehua 1/2 sitruunan mehu 1 dl riisihiutaleita (tai kaurahiutaleita) hyppysellinen chilijauhetta hyppysellinen kuivattua korianteria - Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. - Hienonna sipulit ja suippopaprika. Kuumenna öljy pienessä kattilassa ja kuullota kasviksia hetki. Lisää maapähki

Jos minun tulisi luopua jostain yksittäisestä asiasta ruokavaliossani, leipä olisi varmastikin vihoviimeinen. Liha - helppoa, maitotuotteet - korvattavissa, sokeri - pysyisin varmaankin hengissä, mutta LEIPÄ, siitä on leikki kaukana. Innosta puhkuen esittelinkin taannoin minimiehelle hänen ensimmäiset leipämaistiaisensa, nämä rakkaudella vaivaamani tattarisämpylät tuoreeltaan uunista. Visioin, kuinka hän silmät ummessa upottaa pienet hampaansa nautiskellen sämpylään, ja tuhoaa pellillisen yhdeltä istumalta. Vaan niin mureni äidin pilvilinna, suunnilleen samaa vauhtia kuin hetkessä inhoten lattialle murustettu sämpylä. Parin maistelukerran jälkeen leipä on kuitenkin alkanut pikkuhiljaa maistua, joten tohdin sentään esitellä reseptin teillekin. Niinhän sitä sanotaan, että uusia makuja maistellessa saattaa mennä yli kymmenenkin kertaa ennenkuin maku miellyttää, joten sämpylät säilöön ja jatketaan harjoituksia. Sämpylöiden sisällöstä vielä sananen: lähtökohtana reseptissä oli koos

Otsikko tuonee mieleen kimpoilevat kumipallot, mutta nämä pallukat ovat kaukana kumisista kaimoistaan, jos nyt ovatkin yhtä vastustamattoman värisiä: nimensä ne saavat kaikista sisältämistään hyvää tekevistä herkuista. Näitä kannattaakin kasata vauvan lautasen lisäksi myös omaan suuhunsa. Teen yleensä kuivista aineksista ja öljystä seoksen, jonka sitten mittaan kahtia ja lisään toiseen erään vadelmat ja toiseen mustikat. Jos haluat käyttää vain yhtä marjaa, tuplaa ko. marjan määrä ja pidä muuten mitat samana. n. 15 palloa 3 dl kaurahiutaleita 1 dl manteleita jauhettuna (tai valmista mantelijauhetta) 1/2 dl kookoshiutaleita + lisää pyörittelyyn (pyörittelyssä voit käyttää myös mantelijauhetta) pieni kourallinen rusinoita 1 rkl öljyä + hiukan pallojen pyörittelyyn reilu 1 dl kotimaisia vadelmia reilu 1 dl kotimaisia mustikoita -  Jos käytät pakastemarjoja, sulata vadelmat. Mustikat voit jättää jäisiksi. - Jauha mantelit tehosekoittimessa jauheeksi tai käytä valmista m

Hullaannuin kauppareissulla kotimaisista kesäkurpitsoista ja latasin korin melkein puolilleen noita ihania pötkylöitä. Kotona jääkaapin vihanneslaatikko narisi liitoksissaan uusien tulokkaiden saapuessa, joten kesäkurpitsareseptiikkaa oli lähdettävä kehittelemään siltä istumalta. Ensiapuna syntyi tämä kesäkurpitsalla kevennetty burgeripihvi, joka tarjoillaan oliiviöljyllä ja rosmariinilla hunnutetun uunibataatin ja kesäisen kurkkusalaatin kera. Pienellä sormisuolalisällä tämä maistuu taatusti muillekin kuin vauvalle! PIHVIT n.15 pikkupihviä 400g jauhelihaa 1/2 kesäkurpitsa raasteena 1 rkl öljyä 1 pieni punasipuli hienonnettuna 1 yksikyntinen valkosipuli hienonnettuna 1 dl omenatuoremehua 1 dl kaurahiutaleita mustapippuria oman maun mukaan - Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. - Kuullota hienonnetut sipulit öljyssä. Lisää omenatuoremehua ja anna keittyä kasaan, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. - Sekoita keskenään jauheliha, kesäkurpitsaraaste, kaurahiut

Nämä hitusen makeat pötkylät ovat pullollaan kaikkea hyvää ja siltä ne maistuvatkin! Voit halutessasi surauttaa lohen ja omenaraasteen vielä tehosekoittimen kautta, mutta melko samettisen suussasulavia ovat ilmankin. Sopivat erinomaisesti myös pakkaseen! 15-20 pötköä 1 pkt (300g) ruodottomia pakastelohikuutioita (tai tuore lohi) pieni bataatti tai puolet isosta (n.250g) 1 dl kaurahiutaleita 1 rkl oliiviöljyä (tai muuta vauvallesi sopivaa öljyä) 1 omena raastettuna 1 yksikyntinen valkosipuli murskattuna - Kuutioi bataatit pieneksi ja keitä kypsäksi (n.10min). Kypsennä samalla toisessa kattilassa lohikuutiot (n.10min). Kun kuutiot ovat kypsiä, murusta ne pieneksi hiutaleeksi haarukalla: tarkista samalla ettei seassa ole ylläriruotoja. Muussaa joukkoon pehmeäksi kypsyneet bataatit. Sekoita joukkoon loput aineet. -   Muotoile taikinasta märin käsin pötkylöitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, käyttäen ruokalusikkaa annosteluapuna. -  Paista 200 asteessa n.25 minuu

En tiedä mistä lie äitiysfantasiasta on kohdallani ollut kyse, mutta puuroa olen keittänyt minimiehelle iltapalaksi kuukausikaupalla, vaikka jo pitkään sen syöttäminen on vaatinut niin tolkuttoman määrän kikkailua etten edes kehtaa kertoa. Jokin niissä hillopurkkeihin sullotuissa hiutaleissa, puurokattilan pehmeän lämpimässä porinassa ja sekaan hämmennetyissä marjoissa ja mausteissa on kutitellut minussa jotakin viimeistä "näin on aina lapset ruokittu" -pistettä. Niinpä en ole ollut valmis puurorutiinista luopumaan, vaikka lusikan toisessa päässä ollaan selvästi oltu aivan kypsiä jo kotvasen. Vaan nyt se sitten loppui, viimeinen puurolusikallinen syötiin - tai itseasiassa jätettiin syömättä - pari iltaa sitten ja niin jäi äiti huuli pyöreänä rakkaan puurokattilansa ääreen. Seuraavan päivän pyörittelin mielessäni vaihtoehtoja laidasta laitaan, mutta en kuitenkaan vielä tässä kohtaa täysin saanut itseäni irti hiutalepurkkieni ääreltä. Päädyimmekin minimiehen kanssa komp

Tässä mainio peruspihvi piilokasviksista ja jauhelihasta, joskin miksipä ei onnistuisi myös broilerin jauhelihasta tai vaikkapa lampaastakin. Meillä näissä jaksaa kerta toisensa jälkeen ihastuttaa nuo esiin pilkistävät ylläripalat, miten helpolla sitä joskus pääseekin. Mikäli kokkaat aloittelevammalle sormiruokailijalle, on hernemaissipaprikat hyvä keittää melko mössöisiksi ja vetäistä vielä varmuudeksi läpi tehosekoittimesta. Erinomaisia pakastettavaksi! Noin 12 pikkupihviä 400g naudan jauhelihaa 2 porkkanaa raasteena 1 dl hernemaissipaprika 1 dl kaurahiutale 2 rkl öljyä 1 yksikyntinen valkosipuli murskattuna mausteita mielesi mukaan, esim. mustapippuria, oreganoa, paprikajauhetta -  Kiehauta kattilassa hernemaissipaprikasekoitus tilkassa vettä. -   Möyhennä raaka jauheliha kulhoon ja sekoita joukkoon muut ainekset. -  Muotoile leivinpaperilla vuoratulle pellille haluamasi kokoisia pikkupihvejä ja paista 200 asteessa n. 20-25 minuuttia.

Nämä ihanan pehmeät pyörykät sopivat myös kaikkein pienimmille sormiruokailijoille (viljoja 5 kk iästä alkaen), voit vaikka muotoilla taikinasta vähän kookkaampia pötkylöitä, mikäli pyörykkä hukkuu nyrkkiin. Miedon makea maku miellyttää ainakin meidän testikeittiössä ja näitä tuleekin tehtailtua usein myös pakkaseen: ovat täydellinen pikalisuke sapuskaan kuin sapuskaan ja kulkevat kivasti mukana myös reissuun! n. 20 pyörykkää 6 pienehköä perunaa 1 pieni bataatti 2 porkkanaa 2 dl kauramannaa 2 rkl öljyä (esim. oliiviöljy) + hiukan pyörittelyyn mausteita oman maun mukaan - Kuutioi perunat ja bataatti pieniksi, n.1cm kuutioiksi ja viipaloi porkkana ohuiksi kolikoiksi. Keitä sen verran, että eivät enää ole raakoja, mutta vielä varsin napakoita eli kutakuinkin 5-10 min. Pyöräytä sen jälkeen tehosekoittimessa tahnaksi, edistyneemmälle ruokailijalle voi jättää vaikka jokusen sattumankin joukkoon. -   Sekoita kulhossa kauramanna ja öljy ja haluamasi mausteet, nä

Aloitettakoon siitä, että pähkinöitä kannattaa vauvalla maistattaa ainoastaan jauheina, rouheina tai tahnoina, ei kokonaisina ja vielä vähemmän kuorineen. Tähän rumpufilli. Ja nyt kun jää on murrettu, niin voidaan hypätä suoraan siihen suureen puolituntemattomaan eli sormiruokailuun ja mistä siinä on oikeastaan kyse. Tämänkin blogin asiatunnisteissa vilahteleva BLW kuvastaa mielestäni sormiruokailua ja sen syitä ja seurauksia osuvammin: BLW eli Baby Led Weaning tarkoittaa vapaasti Wikipediasta suomennettuna vauvan tutustuttamista kiinteisiin ruokiin iloisin mielin ja yhdessä nautiskellen, vauvan omalla tahdilla ja tämän motoristen taitojen kehittymisen sanelemana. Pienen suun, kielen ja hampaiden kyky käsitellä ruokaa kehittyy jatkuvasti, kuten myös silmä-käsi -koordinaatio ja niinpä omin sormin ruokailu on omiaan antamaan hauskaa harjoitusta niin kropalle kuin mielellekin. Kantava ajatus on tosiaan self-feeding eli että lapsi saa maistella omin käsin (tai ruokailuvälineillä),

Ihanaa, että löysit tiesi juuri tämän tekstin ääreen! Mahdollisesti jouduit luovimaan tiesi läpi epämääräisten ohjeistusten, kymmenien vauva.fi -ketjujen ja lukemattomien kauhutarinoiden läpi ja ehkäpä teit sen kaiken pienen lusikkalakkoilijasi torkahdettua tissipäikkäreille. Itse nimittäin kahlasin kaulaani myöten edellämainituissa etsiessäni tietoa, inspiraatiota ja rohkaisua seitsenkuisen sosesyöppöni yhtäkkiä nipistettyään suunsa tiukasti kiinni lusikan lähestyessä. Testikeittiön minimies aloitti kiinteiden maistelut vähän neljän kuukauden rajapyykin jälkeen ilmeisen perinteiseen tyyliin: hän sai ensimmäiseksi eteensä hitusen tärisevin käsin valmistettua perunasosetta tarjoiltuna taatusti jääkylmänä ettei ainakaan varmasti liian lämpimänä. Rohkeus kasvoi siinä missä pojan nälkäkin, mutta vaikka neuvolassa nyökkäiltiin sormiruokailun suuntaan, olin vakuuttunut että sitä ei kantti kestä. Tiedonhaku päättyi kerta toisensa jälkeen lapsen elvytysohjeiden kertaamiseen ja mielikuvi